Yksi merkittävimmistä 16-25 –vuotiaiden nuorten kuolemansyistä on itsemurha. Tilastokeskuksen (2020) mukaan 109 mainittuun ikäryhmään kuuluvaa nuorta teki itsemurhan vuonna 2019. Kaikista maassamme vuonna 2019 tehdystä itsemurhista 16-25 –vuotiaiden tekemien itsemurhien osuus oli 15 prosenttia.
Syrjäytyminen ja sosiaalinen vetäytyminen nostavat eri tutkimusten (esim. Haasio & Salminen-Tuomaala 2020; Haasio & Salminen-Tuomaala 2021) mukaan merkittävästi itsemurhariskiä. Sosiaalisesti vetäytyneiden hikikomoreiden itsemurhariskin suuruuteen vaikuttavat myös mahdolliset mielenterveyteen liittyvät diagnoosit, joita monella tähän ryhmään kuuluvalla henkilöllä on.
Kaikki haaveet ja unelmat ovat sirpaleina lattialla
Tunne siitä, että elämällä ei ole mitään annettavaa ja sen mielekkyys on poissa, on merkittävä syy itsemurhan tekemiseksi. Moni kokee olevansa täysin arvoton ihminen, ”ihmispaska”, jonka elämällä ei ole mitään arvoa.
Haaveita, unelmia ja toiveita ei enää ole tai jos on, ne tuntuvat mahdottomilta saavuttaa. Kun läheiset ihmissuhteet puuttuvat ja elämä vain soljuu ilman tarkoitusta päivästä päivään, ajatus itsemurhasta vahvistuu.
Itsemurha on lohduttava ajatus
Tieto siitä, että elämässä vallitsevasta tarkoituksettomuudesta on yksi väylä pois, lohduttaa vaikka itsemurhaa ei vakavasti suunnittelisikaan. Moni sanoo, että uskallus ei riitä. Pelko epäonnistumisesta siinäkin ja ajatus kuolemanjälkeisestä askarruttaa.
Itsemurhaa estävinä tekijöinä ovat ennen muuta perhesuhteet: läheisille ei haluta tuottaa tuskaa. Itsemurhaa käsittelevissä keskusteluissa eräskin kirjoittaja kertoi tekevänsä lopullisen ratkaisun heti kun hänen isovanhempansa kuolisivat. Sen jälkeen hänellä ei enää olisi läheisiä jotka pahoittaisivat mielensä itsemurhasta. Myös jokin pieni ilo elämässä saattaa olla syy elää. Mielekäs tietokonepeli, television viihdeohjelmat tai muut senkaltaiset asiat voivat lohduttaa yksinäistä. Ja kun lohtu löytyy jostain, elämänliekki ei kokonaan sammu.
Kirjoittaja Ari Haasio
Väliotsikot ovat suoria lainauksia Ylilauta.org –sivuston hikikomero-palstan keskusteluista.
Lähteet:
Haasio, A. & Salminen-Tuomaala, M. (2021). Keskusteluryhmässä jaettavan vertaistiedon ja vertaistuen merkitys sosiaalisesti vetäytyneiden henkilöiden itsemurhakeskusteluissa. Informaatiotutkimus 40(2). https://doi.org/10.23978/inf.100523
Haasio, A. & Salminen-Tuomaala, M. (2020). Suicide motives and protective factors-contributions from a hikikomori discussion board. Issues in mental health nursing, 1-13.
Kuolemansyyt. Findikaattori. Tilastokeskus. 2020. https://findikaattori.fi/fi/10