Tämän blogin teksteissä olen ennenkin korostanut yksilöllisyyttä. En puhu ”tasapäistämisen” puolesta. Suhde päihteisiin on myös, hyvin yksilöllinen. Mikä on sinun suhteesi päihteisiin? Se, että käyttää päihteitä- ei tarkoita että päihteiden käyttö olisi ongelma. Ongelma päihteistä tulee silloin, kun päihteet alkavat hallita yksilön elämää.
Mitä ne päihteet ovat? Pääasiallisesti alkoholi ja huumeet- tässä tekstissä jätän pois tupakkatuotteet. En lähde myöskään kirjoittamaan tietoiskua esimerkiksi synteettisistä huumausaineista. Tarkempaa infoa saat esimerkiksi googlaamalla päihdelinkin, nuorten päihteiden käytön taikka apua alkoholismiin.
Jos päihteiden käyttökerrat lisääntyvät enenevissä määrin ja huomaat käyttäväsi isompia määriä päihteitä kerralla eli toleranssi kasvaa, käyttö alkaa vaikuttaa opintoihin ja työelämääsi negatiivisesti, et suoriudu vastuualueistasi kuten ennen tai ystävyyssuhteet/parisuhde alkavat kärsiä päihteiden käytön vuoksi- tulisi pysähtyä miettimään, onko sinulla päihdeongelma ja oletko avun tarpeessa?
Pysähdy. Arvioi. Pyydä apua.
Ole rehellinen, avoin ja ota vastaan ystävien tai perheen avun lisäksi myös palvelujärjestelmän tarjoama tuki.
Usko itseesi. Herätä henkiin harrastukset, hoivaa ja helli. Älä tuomitse itseäsi!
Päihteiden käyttö lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin. Päihderiippuvuus alkaa kehittyä normaalisti noin 14-15 ikävuoden paikkeilla. Pulloon ja sätkään on helppo hukuttaa ahdistus ja alavireinen mieliala. Moni nuori juo, koska alkoholi lievittää psyykkistä ahdistusta.
Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon tekemistä, mitä tulee nuorten päihdehäiriöiden hoitoon- tämä on hanketyöntekijän hlökohtainen mielipide! Vakava riippuvuus hoidetaan laitos-ympäristössä, muutoin suositaan avohoidon toteuttamista. Yksityisistä yrityksistä ja järjestöistä löytyy myös päihdehuollon osaamista. Sinä ammattilainen, joka kohtaat päihteiden maailmaan uponneen nuoren, muista motivoiva haastattelu! Se on yksi oivista välineistä/työmenetelmistä liittyen päihdeohjaukseen/hoitoon.
Huomaan provosoituvani kentällä siitä asenteesta, mikä päihteisiin liittyvissä keskusteluissa ammattilaisten kesken ajoittain tulee esiin. Tässä kontekstissa puhun sote-alan ammattilaisista. Päihteidenkäyttäjä on ihminen. Hän ei ole tehnyt tietoista valintaa jäädä ensimmäisestä sätkästä koukkuun, uskonut juovansa joskus kahta pulloa kirkasta päivässä ja jatkavansa seuraavana aamuna, jäädä jollakin kerralla pitkälle tai jopa lopulliselle reissulle tai herätä psykiatriselta osastolta päihdepsykoosissa. Päihdeongelma ei ole tietoinen valinta.
Edellisessä työssäni riippuvuusklinikalla vahvistui se oma sisäinen ajatus, työn punainen lanka- kohtaamisen tärkeys. Kuinka sinä kohtaat päihteistä riippuvaisen? Hän on jonkun lapsi, sisko, veli, ystävä. Kuuntele tuomitsematta.
Hyvää viikonloppua!
-Tiina-