Hiihtolomaviikon viimeinen arkipäivä.

Etelä-pohjanmaalla on vietetty koulujen hiihtolomaviikkoa. Aurinko on paistanut ja ulkoilukelit ovat olleet hieman vaihtelevat, innokkaat ulkoilijat ovat kenties olleet tyytyväisiä vallitseviin keleihin. Tuliko sinun ulkoiltua? Vietitkö viikon perheen, ystävien, tuttavien kanssa vai kenties rauhallisesti omissa oloissasi?

Edellisessä blogikirjoituksessa otin esille Ukrainan tilanteen. Sota on käynnissä ja vaikuttaa  meidän suomalaistenkin turvallisuudentunteeseen. Somessa on otettu kantaa runsaasti sotaan ja uutiskanavat seuraavat tarkkaan tilannetta. Lapsia suojellaan liialta tietotulvalta ja esim. osa kaupoista ei laita esille iltapäivälehtien lööppejä. Miten sitten aikuiset? Jokaisella on oikeus rajata tietomäärää. Jätä lukematta nettiuutiset, vaihda telkkarin kanavaa. Jos ahdistus sisällä kasvaa ja murhe ottaa vallan, aikuisetkin voivat rajata informaatiotulvaa ja näin suojella mielenterveyttään. Hetkellisesti pää voi olla pensaassa! Pensaassa voi joskus olla oikein hyvä! Ylivirittyneessä tilassa emme välttämättä kykene järkeviin ratkaisuihin. Jokainen on yksilö ja keinot rauhoittaa oma mieli, ovat erilaisia. Tunnistatko sinä nämä keinot?

Taakan jakaminen ja keskusteluapu saattavat olla paikallaan, esimerkiksi Mieli Ry:n kriisipuhelin päivystää 24h:

Kriisipuhelin 09 2525 0111 (mieli.fi)

Lahjoittaminen eri järjestöille, jotka kuljettavat Ukrainaan vaatetta, ruokaa, hoitotarvikkeita- saattaa tuottaa mielenrauhaa, pienikin apu on apu. Lähimmäisenrakkaus on voima, jonka soisin kannattelevan meitä ihmisiä. Oli sitten tilanne millainen hyvänsä, pienempi tai isompi murhe, toivoisin että lähimmäisenrakkaus tavoittaisi meistä jokaisen. Uskotko sinä hyvän kiertämiseen?

Näihin tunnelmiin, hyvää viikonloppua sinulle! Helli mieltäsi <3

Tiina

Miten sinä voit?

Niin on taas yksi viikko melkein pulkassa, arkipäivien osalta. Monen viikkoa on varmasti sävyttänyt pelko, ahdistus ja huoli Ukrainan tilanteesta. Koko maailma koki yhdessä korona-pandemian ja nyt, seuraava kriisi tapahtuu Euroopassa ja eittämättä vaikuttaa koko maailman tilanteeseen.

Miten sinä käsittelet vaikeita tunteita, kuten ahdistusta ja pelkoa? Lähdetkö ulos raittiiseen ilmaan kävelylle, uppouduit pelaamaan nettipeliä, soitat kaverille? Harhautatko negatiivista tunnetta vai annatko sen käydä sinussa? Jokainen tyylillään, mutta tunteen äärelle voi myös pysähtyä ja pohtia sen eri puolia. On ok pelätä. On kuitenkin selvää että myönteinen ajattelu voitelee mielenterveyttä, vaikka tuntuisi hankalalta- yritetään ajatella että tästä kriisistä voimme selviytyä.

Joku viisas on sanonut, että se mikä ei tule yhdessä jaetuksi, tulee yksin kannetuksi. Tätä tilannetta, pelkoa emme kanna yksin. Koemme kaikki sen ja voimme sen yhdessä jakaa. Yhdessä jaksamme paremmin!

Muistutan sinua- jolla ei ole kaveria, tuttavaa kenen kanssa keskustella- tule esimerkiksi Tukinetin buustia elämään chattiin, seuraavan kerran 9.3 klo 15.30-17.00.

Vinkkivitosia!

Töttöröö!

Olen koonnut tähän alle vinkkivitosia, hyviä nettisivuja liittyen mielenterveyteen, hyvinvointiin, jaksamiseen ja erilaisiin palveluihin. Kaikki eivät ole kaikille, mutta jokin saattaa olla just sulle!

Jos jonakin päivänä tylsyys saavuttaa sinut, uppoudu vaikka hetkeksi näiden pariin:

  1. Mitä on arjen kokonaisvaltainen hyvinvointi? Onko sun mielenterveyden käden sormet kunnossa, olisiko jossain sormessa parantamisen varaa?

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/hyvinvointia-rakennetaan-joka-paiva/

2. Mitä sinä toivot elämältä? Uskallatko unelmoida? Asiantuntijahaastattelu ja harjoitus liittyen unelmiin ja haaveisiin!

https://mieli.fi/asiantuntijahaastattelut/toiveiden-ja-unelmien-pohtiminen-tekee-hyvaa-mielelle-2/

3. Onko stressiä ilmassa? Tuntuuko melkein jo takana oleva pimeä talvi luissa ja ytimissä? Kokeile rentoutusharjoituksia:

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/rentoutumisharjoitukset/

4. Onko korona-pandemia aiheuttanut yksinäisyyttä tai sosiaalista eristäytymistä joka vaikuttaa sun hyvinvointiin? Suomen punaisen ristin ystäväpalvelu ei ole pöllömpi juttu!

https://www.punainenristi.fi/ystavanpaiva?gclid=EAIaIQobChMIoOGwiJCE9gIVUYxoCR0V1gedEAAYASAAEgIt3PD_BwE

Lasketellaan yhdessä hiljalleen viikonloppuun, lunta ainakin etelä-pohjanmaalla riittää, jos vaikka pulkkamäki kutsuisi!

Ajatuksia ystävänpäivänä

Tänään vietämme ystävänpäivää, helmikuun 14. päivää. Hyvää ystävänpäivää just sulle! Hankkeen Discordissa keskustelemme ystävyydestä- sana on vapaa.

Ajatukset ystävänpäivästä voivat olla ristiriitaiset. Joku toivoisi kovasti saavansa ystävänpäivä-toivotuksia- viestejä somessa mutta ei niitä saa. Tälläisinä juhlapäivinä yksinäisyys saattaa korostua. Kenelle sinä voisit olla tänään ystävä?

Kirjoitin juuri toisaalle, ettei ystävyys laske kohtaamisia ja totta tuo taitaa olla? Kohtaamme toisiamme muutoinkin, kuin perinteisesti kasvotusten. Kohtaamme netissä, keskustelupalstoilla, somessa ja pelialustoilla. Ystävyys ulottuu moniin eri viestimiin.

Tälle päivälle erityinen lukusuositus: Anna Gavaldan Kimpassa on erilainen teos ystävyydestä. Ohjaa kengän kärjet kohti lähintä kirjastoa, saat samalla pienen happihyppelyn! Ties vaikka törmäisit matkalla ystävään.

Hankkeen uusi työntekijä esittäytyy!

Hei kaikille!

Kirjoitan elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta. Ulkona paistaa aurinko, keväthanki kimaltelee ja Niskasen Iivo hiihti Suomelle olympia-kultaa tänään! Omasta näkökulmastani, tänään on hyvä päivä.  Olen hankkeen uusi työntekijä Tiina V. Erikoisosaamistani on mielenterveystyö. Olen innoissani minulle avautuneesta mahdollisuudesta työskennellä Ovi auki-elämään hankkeessa ja toivon tapaavani mahdollisimman paljon nuoria ja moninaisia nuorisotyön ammattilaisia tämän vuoden aikana. Korona-rajoitukset alkavat höllentyä ja kaipaamme varmasti kaikki aikaa ennen koronaa, live-kontakteja, sitä kohti siis.

Kevät alkaa kolkuttaa ovella ja valoa on päivässä enemmän. Huomaan itse olevani pirteämpi. Miten kevät ja valo vaikuttavat sinuun? Huomaatko olevasi energisempi? Kaikille valoterapia ei toki toimi. Silloin voi ottaa muut konstit käyttöön ja miettiä, mikä tuo omaan päivään mielekkyyttä? Meillä kaikilla on erilaiset kiinnostuksen kohteet.

Hyvää viikonloppua 🙂

– Tiina-

Arjen valinnat mielenterveyden tukena

Nuorilla on paljon tietoa. Ravinnosta, virvoitus- ja energiajuomista, päihteistä, huumeista, liikunnasta, sinisestä valosta ja vaikka mistä. Ja jos ei ole, niin äkkiäkös asian googlaa.

Mutta kuten aikuisillakin, tieto ei aina valu käytännön toimintaan.

Puolustukseksi voisi sanoa, että nuorten kohdalla laajempien kokonaisuuksien syy-seurausyhteyksien hahmottaminen ja ymmärtäminen on vielä osin haasteellista. Eikä hyvää tarkoittavien neuvojen vastaanottokaan ole aina mieluisinta puuhaa.

Mielenterveystyössä tunnistetaan useita negatiivisia kehitä, jotka helposti ruokkivat itseään. Jos koulussa ei ole kavereita tai tulee sosiaalisissa tilanteissa torjutuksi, nuori voi alkaa ahdistua. Ahdistuneisuus ruokkii vetäytymistä, tietokoneella ja ruudulla notkumista. Näistä asioista syntyvä tyytymättömyys itseä kohtaan voi johtaa siihen, ettei enää uskokaan ansaitsevansa hyvää huolenpitoa tai kohtelua, syö mitä sattuu ja hygienia alkaa kärsiä. Lohtua haetaan pelaamisesta, jolloin riskinä ovat pelivelat. Tai päihteistä, lääkkeistä tai huumeista. Sitten syöksykierre alkaakin jo olla valmis.

Aleksin valinnat nimen saanut tarinan taustalla on tämä tieto. Ja toisaalta tieto siitä, kuinka pieniäkin tuon kehityksen pysäyttävät asiat voivat olla. Lukijan tehtävänä on hypätä Aleksin saappaisiin ja tehdä arkisia valintoja. Tarina etenee valintojen perusteella. Lopuksi oman tarinan voi halutessaan tulostaa.

Tarinaa voi käyttää esimerkiksi keskustelun herättämisessä tai itsenäisesti.

Suora linkki tarinaan löytyy täältä

Salla Kettunen

Murehdi tehokkaasti

Jokainen meistä murehtii joskus. Murheisiin ei kuitenkaan kannata jäädä vellomaan.

Kukaan ei jaksa jos murheelliset, surulliset tai itsesyytöksen ajatukset ovat jatkuvasti läsnä. Suru, viha, pelko ja pettymys ovat esimerkkejä suurista tunteista. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Tunteet tulee tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä, jotta ne eivät jää painamaan mieltä. Murehtiminen voi olla yksi osa sitä prosessia.

Murehtiminen itsessään ei auta pääsemään tunteista yli. Murehtimisellekin on oma aikansa ja paikkansa. Voi vaikka päättää murehtia ikäviä asioita kello 16-16.05. Muina aikoina voi muistuttaa itselleen, että nyt ei ole murehtimisen aika, vaan se on neljältä. Yksi hyvä keino voi olla vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella, näyttääkö murhetta aiheuttava asia muiden näkökulmasta samalle kuin omasta. Voiko olla, että muut eivät enää muistakaan vaikkapa tekemääni virhettä laisinkaan ja itse kuitenkin murehdin sitä?

Podcastissa psyksiatrinen sairaanhoitaja Tomi Savunen antaa vinkkejä tehokkaaseen murehtimiseen. Kuuntele podcast täältä

Ahdistuneen nuoren rinnalla kulkeminen

Nuorten ahdistusta tulee esiin paljon. Voit kuunnella tästä linkistä podcastin Ahdistuneen nuoren rinnalla kulkemisesta.

Tärkeitä asioita tilanteen muuttamiseen on perusasioista huolehtiminen

– päivärytmi ja riittävä uni

– ruokarytmi ja riittävän ravitseva ruoka

– muista kysyä ”mitä kuuluu?”

– kun ahdistusta on, siihen löytyy apukeinoja. Kuuntele podcast ja saat selville kuinka vaikka käsien pesemistä tai toisen auttamista voi hyödyntää ahdistuksen lievittämiseen.

Terapeuttiset sanat / osa 2

Kirjoittajatyöpajoja Ovi auki elämään!-hankkeessa

Reilun toimintaa on kehitetty paljon ja uusia ryhmiä on perustettu. Keväällä 2021 on aloitettu uusi, mielenkiintoinen ryhmätoiminta, kirjoittajatyöpaja, jossa voi opetella luovaa kirjoittamista. Kirjoittajatyöpajaa vetävät Ari Haasio ja Mari Salminen-Tuomaala. Kirjoittajatyöpajaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Kirjoittajatyöpajoissa työstetään erilaisia kirjoitelmia, keskustellaan niistä sekä jaetaan hyviä ja merkityksellisiä lukukokemuksia. Kirjoittajatyöpajojen teemat käsittelevät mm. elämää, merkityksellisiä arjen kokemuksia, harrastuksia, muistoja, luontoa, tunteita ja historiallisia tapahtumia. Kirjoitelmien lukeminen tai niistä kertominen toimivat dialogin, keskustelun ja muistelun virittäjinä. Kirjoittajapajoissa on mahdollista kokea vertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tunteiden ja huolien sanoittamisesta

Joskus ihmisten on vaikea puhua tunteistaan ja huolistaan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminenkin saattaa olla hankalaa, jos mieli on maassa ja ajatukset solmussa. Tällöin apua ja lohtua saattaa saada omien ajatusten purkamisesta paperille. Kirjoittaminen saattaa auttaa haastavien asioiden käsittelyä ja jäsentelyä. Ahdistavat ajatukset ja vaikeiksi koetut asiat voidaan siirtää oman itsen ulkopuolelle, kun ne sanoitetaan paperille. Omia ongelmia voi olla helpompi lähestyä kirjoitetun tekstin kautta. Ajatuksia voidaan kirjoittaa esimerkiksi päiväkirjaan. Päiväkirja voi osoittautua lohdulliseksi ystäväksi, jos ajatusten ja tunteiden jakaminen puhumalla tuntuu vaikealta. Päiväkirja ei suutu ja se jaksaa ottaa kaiken vastaan. Se ei moiti sotkuistakaan käsialaa. Se voi toimia vaikka hankalien asioiden ja kokemusten kaatopaikkana ja hyväksyy roolinsa mukisematta. Päiväkirja on kuin luotettava ystävä, se ei petä koskaan, eikä kieltäydy vastaanottamasta tuskaa ja lokaa. Se ei odota hopeareunaista tekstiä, se on tekstin suhteen kaikkiruokainen. Päiväkirja säilyttää salaisuuksia uskollisesti. Sen lehdille voi palata myöhemmin muistelemaan elettyä elämää.

Kirjoittaminen terapeuttisena ja luovana menetelmänä

Kirjoittaminen on terapeuttista ja luovaa toimintaa, jota voi harjoittaa yksin tai kivassa porukassa. Kirjallisuusterapia voi sisältää sekä tekstin tuottamista että kirjallisten tuotosten lukemista. Sen tavoitteena voi olla itseilmaisun kehittäminen ja itsetuntemuksen edistäminen. Kirjallisuusterapiaa voidaan toteuttaa myös vuorovaikutteisissa ryhmissä lukien, kirjoittaen ja keskustellen. Se voi täten tarjota mahdollisuuden osallistua kivaan ryhmään, jonka jäsenet ovat innostuneita kirjoittamisesta, lukemisesta tai ylipäätään kirjallisuudesta. Toinen voi rakastaa runoja, toinen proosaa. Kolmas taituroi riimien ja loppusointujen kanssa, neljäs kirjoittaa sanoja uusiin biiseihin. Kirjoittajaryhmissä ei ole tarpeen olla lahjakas kirjoittaja tai virtuoosi sanaseppo, kukin sanoittaa tyylillään. Jokaisen teksti kuvastaa kirjoittajan persoonaa ja hänen sielunmaisemaansa. On lupa antaa luovuuden kukkia ja antaa sanoille siivet.

Kirjoittaminen on merkki siitä, että on saanut jotakin aikaan. Se kohottaa mielialaa ja parantaa itsetuntoa. Tämä päivä ei mennyt hukkaan, sain paperille muutaman lauseen. Ei ole merkitystä sillä, kirjoittaako kaksi lausetta vai kaksi sivua kerralla. Jokainen lause on tärkeä. Lause kantaa jotakin merkittävää ajatusta. Kirjoittamisessakin voi kehittyä ja edetä omassa tahdissa. On mukavaa kirjoittaa omaksi ilokseen, mutta kirjoitetusta tekstistä voi olla iloa ja lohtua toisillekin. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, mutta jaettu suru on puolitettu suru. Kirjoittamalla voidaan rakentaa siltaa ihmisten välille, kokemusten jakaminen voi yhdistää ihmisiä. Vertaisensa löytäminen lisää toiveikkuutta ja mielekkyyttä arjen keskellä. Vertaistuki auttaa jaksamaan.

Tervetuloa mukaan kirjoittajatyöpajaan. Sinulla ei tarvitse olla aikaisempaa kirjoittajakokemusta, ainoastaan kiinnostusta kirjoittamiseen. Kenties löydät kirjoittajatyöpajassa piileviä kykyjä tai uuden, mielekkään harrastuksen!

Kirjoittaja: Mari Salminen-Tuomaala.

Terapeuttiset sanat / osa 1

Etelä-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrisesta yhdistyksestä Buustiksi

Oli vuosi 1985, kun Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys aloitti toimintansa Seinäjoella. Tavoitteena oli tukea psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevia ihmisiä, lisätä heidän toimintakykyään ja hyvinvointiaan sekä edistää heidän kuntoutumistaan. Toiminta oli alkuun pientä, mutta yhdistys kasvoi koko ajan. Yhdistyksessä kohdattiin ihminen ja häntä ymmärrettiin. Osattiin tukea varsinkin mielenterveyskuntoutujia ja vahvistaa kuntoutumista. Yhdistys perusti kuntoutuskoteja ja aloitti Seinäjoen kauppaneliössä päivätoiminnan mielenterveyskuntoutujille.

Päivätoiminnan valtteina oli osaava henkilökunta ja mielekäs tekeminen arjessa. Oli erilaisia kädentaito, – liikunta- ja harrasteryhmiä. Lisäksi työsalissa tehtiin erilaisia alihankintatöitä, mm. pakkaus-, postitus- ja kokoonpanotöitä. Nämä ryhmät ja työt olivat mielekästä tekemistä, kun asiakas oli työttömänä, sairaslomalla tai eläkkeellä. On tärkeä kuulua johonkin tai että voi kertoa käyvänsä jossain. Päivätoiminta on aina ollut asiakaslähtöistä ja asiakkaat ovat määrittäneet, mitä ja missä tehdään. Tämän vuoksi toimintaan kuuluu edelleen paljon erilaisia ryhmiä.

Nykyään nimi on muuttunut E-P:n sosiaalipsykiatrisesta yhdistyksestä Buustiksi. Päivätoiminnasta on tullut Reilu yhteisövalmennus. Nämä ovat olleet hyviä muutoksia. Toiminnassa ollaan kehityksen myötävirrassa ja toimintaa pyritään jatkuvasti päivittämään.

Reilussa toimii opetuskeittiö, jossa kuntoutujan on mahdollista käydä harjoittelemassa keittiön tehtäviä. Näin kuntoutuja saa valmiudet mennä johonkin vastaaviin töihin, sitten kun voimavarat antavat myöten. Taidot kehittyvät, kun kuntoutuja on mukana valmistamassa Reilun kävijöille maittavaa perusruokaa.

Reilussa on myös kädentaitoryhmä tiistaisin ja torstaisin. Ryhmässä voi tehdä mm. savitöitä. Kädentaitoryhmä onkin suosittu, kun ohjaaja on ammattitaitoinen ja innostava artesaani. Työsali on pikkuhiljaa hiipumassa alihankintatöiden vähentyessä ja muuttuu tuunauspajaksi, jossa voi tehdä pieniä korjaustöitä tai fiksata vaikka vanhoja huonekaluja. Myös puuntyöstöä harjoitellaan tekemällä erilaisia veistotöitä. Muut ryhmät ovat liikunta- ja keskustelupainotteisia, joissa vahvistetaan yleistietoa, sosiaalisia taitoja sekä pidetään yllä peruskuntoa. Perustana on asiakaslähtöinen toiminta, jossa on mukava olla. Reiluun saat tulla sellaisena kuin olet.

Kirjoittaja Tomi Savunen on työskennellyt Buusti Ry:n Reilu yhteisövalmennuksessa helmikuusta 2021 lähtien.